Kevättä rinnassa

Eikä toivottavasti yhtään mitään muuta. Tosiaan eilinen kevätaamu alkoi puhelinsoitolla vieraasta numerosta. Tai ei se kovin vieras numero ollut, sillä tunnistin sen heti syöpiksen numeroksi. En odottanut sairaalalta puhelua, joten olin hieman hämmentynyt, että mitä sieltä soittelevat. Yleensä syöpikseltä tulleet yllättävät puhelut eivät ole olleet niitä mukavimpia. Tällä kertaa sieltä soitteli sairaanhoitaja, joka välitti viestiä kokouksesta, jossa oli käsitelty mun hoitoa. Jostain kuvista, joita olivat kokouksessa tutkineet, oli jotain, minkä vuoksi halusivat lähettää mut kiireellisenä magneettikuvaan. Varmistavat kuulemma vain, että kaikki on hyvin, eikä mun tarvitsisi siitä huolestua. En tosiaan huomannut puhelimessa kysyä, että mistä kuvista mahtoi olla kyse...en muistaakseni ole käynyt viime aikoina kuin sydämen pumppaustehon gammakuvauksessa, mutta ei kai niistä kuvista mitään muuta näe? No nyt on kuitenkin tulossa lähipäiville magneettikuvaus ja eiköhän se syykin jossain vaiheessa sitten selviä.

Oikeastaan tällä hetkellä ottaa vähän pattiin, että taas tutkitaan jotain...vaikka tottakai hyvä, että tutkitaan, mutta mä olisin vaan niin valmis jo päästämään irti tästä sairausmaailmasta, jättämään syövän elämässäni taka-alalle ja elämään mun pientä tavallista arkea. Mennä eteenpäin ja nauttia keväästä tervein rinnoin ♥.

Sydämen gammakuvauksesta muuten puheen ollen. Ei pumppaa enää sydän samalla tavalla kuin aiemmin, vaan lääkäri kertoi, että pientä vajaatoimintaa oli todettu kuvauksessa. Syöpälääkäri laittoi lähetteen kardiologille, joka päättää jatkosta, eli tutkitaanko lisää vai jatketaanko hoitoa normaalisti silti. Voi että mä toivon, että sydän jaksaisi nyt vaan pumpata sen verran, että saataisiin hoidot kunnialla maaliin asti. On jotenkin turhauttavaa, etten pysty itse mitenkään vaikuttamaan tuohon sydämen pumppaustehoon. Sain viime viikolla kuitenkin Herceptin-pistoksen, joka oli siis 10/17, joten vielä olisi noita hoitokertoja useampikin jäljellä.

Käden imusuonitulehduksesta lääkäri meinasi, ettei todennäköisesti ollut sattumaa, että se tuli juuri leikatulle puolelle. Koska kainalosta on poistettu imusolmukkeet, on koko käsi alttiimpi tulehduksille, turvotukselle ym. Täytyy kyllä myöntää, että tuo käsi on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle viime aikoina, mutta täytyy nyt ihan tosissaan yrittää skarpata sen kanssa. Yksi haaste varsinkin näin kevään ja pihatöiden kynnyksellä on hanskojen käyttö, josta lääkäri vielä erikseen mainitsi. Muistan kyllä pihatöihin lähtiessäni laittaa hanskat käteen, mutta vain todetakseni jossain vaiheessa etteivät ne olekaan enää kädessä. Ilman minkäänlaista käsitystä missä vaiheessa olisin ottanut ne pois. Sama vika on kyllä kesällä kenkienkin kanssa. Yllättäen huomaankin tepastelevani pihalla paljain jaloin, vaikka hetki sitten kengät olisikin vielä olleet jalassa. Puolisoni on nyt pari kesää, kun olemme omistaneet oman pihan, kummastellut kuinka voin aina hukata hanskat käsistä ja kengät jaloista. Haha. Ehkä kokeilen tänä kesänä laittaa hanskat käteen jesarilla tms...

Vaikka viime tapahtumat ovatkin vetäneet fiiliksiä vähän terveen ihmisen arjesta pois päin, olen nauttinut keväästä. Ihanaa, kun päivät pitenevät ja on niin aurinkoista. Eikä töihin pyöräillessäkään tarvitse enää toppautua päästä varpaisiin. Kesällekin on jo kaikenlaisia kivoja suunnitelmia ja enpä voisi kuvitella mitään sen ihanampaa kuin, että ne toteutuisivat. Kesäkuussa olisi tarkoitus lähteä parhaan ystävän kanssa reilaamaan Italiaan ja heinäkuussa puolison ja kaveripariskunnan kanssa roadtripille Jenkkeihin. Ja tottakai kaikkea muutakin kivaa olisi tiedossa! Festarilippu lempparifestareille on jo ostettuna ja kavereiden 30-vuotisjuhlia on tälle vuodelle melkein joka kuukaudelle omansa. Ennen noiden toteutumista pitäisi kuitenkin vielä saada puhtaat paperit ensimmäisestä vuosikontrollista...ja mitä nyt tämä uusikin kuvaus sitten tuo. Toivotaan, että rinnasta ei löydy kevättä kummempaa ja pääsen nauttimaan täysillä tulevasta keväästä ja kesästä! ♥

” Ota musta kii, kun mä kaadun / mutta päästä irti, kun maadun / rakasta mua nyt ”