Nyt sillä on päivämäärä. Maanantaina 9.1. aloitan työt, jos
kaikki menee loppuun asti niinkuin on suunniteltu. Ärsyttävää, että pitää
lisätä aina tuo pakollinen ”jos”, mutta niinhän se meinaa vähän olla...vielä ei
uskalla olla ihan sataprosenttisen optimistinen, JOS jotain ylläreitä vielä
tuleekin. Tällä tietoa kuitenkin työt alkaa 50% työajalla ja oppisopimusopiskeluidenkin
aloittamiselle työnantaja antoi virallisen luvan, joten siellä ne
tulevaisuudessa häämöttävät.
Sädehoito on mennyt sellaisella automaattivaihteella taas,
että vasta nyt havahduin niiden osalta puolivälinkin jo ohittuneen. Sädetysalue
on ainakin toistaiseksi pysynyt ”siistinä” pientä punoitusta ja arkuutta
lukuunottamatta. Muuten onkin ympäri kroppaa ilmaantunut pieniä punaisia
hilseileviä läikkiä...niitä on ilmaantunut viikon aikana aika tasaisesti yksi per
päivä. Sovimme sädehoitohenkilökunnan kanssa, että jatketaan toistaiseksi
noiden mysteeriläikkien seurantaa ja jos näyttää, etteivät ne ala parantumaan,
pääsen näyttämään niitä hoitajalle. Saattavat olla jotain sytojen jälkeisiä
juttuja, koska sädehoidon ei pitäisi aiheuttaa kuin paikallisia sivuoireita.
Matkaa mulla tulee sädehoitoon 80 kilometriä suuntaansa.
Pääosin olen hurutellut tuota väliä omalla autolla, kun vielä on ollut ihan
hyvät ajokelitkin. Aikaisina aamuina, kun lähtö on ollut jo puoli seiskan
aikoihin, olen mennyt taksilla, jotta olen saanut jatkettua yöunia vielä matkustaessakin.
Hetkittäin on tuntunut turhauttavalta matkustaa kolmisen tuntia päivässä vartin
käynnin takia, mutta kun on taas laittanut asioiden mittasuhteet oikeaan
järjestykseen, olen todennut, että ajan tuota väliä vaikka vuoden, jos vain sillä
saan niitä toivottuja lisävuosia tai jopa -vuosikymmeniä.
Kotona olen aloittanut pintaremontin. Nyt sairaslomalla, kun
on ollut aikaa tuijotella noita seiniä ja huonekaluja, niin johan niihin on jo
ehtinyt kyllästymään, vaikka edellisestä pintaremontista onkin vain puolitoista
vuotta aikaa. Joka tapauksessa vähän aika sitten tuli tilanne, että oli pakko
päästä kohdistamaan energiat johonkin oikeasti konkreettiseen asiaan. Aamuisin
en meinannut enää oikein päästä sängystä ylös, kun tuntui ettei oikein ollut
mitään syytä nousta...mutta nyt on parikin projektia menossa ja yksi vähän isompi
juttukin suunnitteilla, joten vapaa-ajalle on löytynyt taas käyttöä. Tällä
viikolla levitin myös joulukorttiaskartelutarvikkeet ja aloittelin sitä
urakkaa, joten tekemistä kyllä riittää. Puolison kanssa aloitettiin myös uusi
yhteinen harrastus; sulkapallo. Jo ekan kerran jälkeen täytyy todeta, että se
on kyllä hyvää treeniä myös tuolle leikatun puolen kädelle. Siinä kun mailalla
viuhtoo ja sohii, niin ihan huomaamatta tulee palauteltua käden liikeratoja,
venytettyä ja löydettyä ihan uusia lihaksiakin.
Paljon on myös hiuksista kyselty, joten voisin kertoa vielä
ulkonäkökuulumisetkin...Tai aloitetaan sittenkin toisella näköasialla. Mulla on
siis silmälasit, joita ilmankin pärjäsin aiemmin jotenkuten. Ei siis mikään
superhuono näkö, mutta sytot huononsi mun näköä (siis ulkonäön lisäksi, heh).
Nyt näen silmälaseilla suunnilleen yhtä huonosti kuin ennen ilman laseja, joten
niitä on pidettävä oikeastaan koko ajan. Myös syvyysnäkö on heikentynyt, joten
varsinkaan pimeällä en enää oikein viitsi ajaa autoa. Tästä olen kuullut vähän kahta
eri mielipidettä, että kannattaako silmälääkärille mennä puoli vuotta vai vuosi
sytojen jälkeen? Ilmeisesti tämä näköhaitta voi olla myös ohimenevääkin.
Päälaelta hiukset on jo aika tuuheat, mutta reunoilta ja
takaa vielä vähän onnettomat. Väristä on vaikea sanoa, mutta mustat ne ei ole
eikä punaiset. Hiustenkasvua tarkkaan seuraillessa ripset olivat kasvaneet
takaisin huomaamatta, tai ei multa kaikki ripset missään vaiheessa
lähteneetkään, mutta harvenivat huomattavasti. Nyt ne ovat kuitenkin jo aika
hyvin kasvaneet takaisin. Ei tietenkään samoihin pituuksiin missä nuo
selviytyjäripset ovat, mutta enää ei ole sellaisia kaljuja kohtia
ripsirivistössä. Kulmakarvat tipahtivat oikeastaan kokonaan, mutta ne saa
helposti piirrettyä.
Siinäpä oikeastaan tämän hetkiset kuulumiset. Tämä oli taas
vajaa viikko sädehoidosta, kun tänään oli sieltä vapaapäivä, mutta ettei nyt
vallan sairaalaton päivä tulisi, niin kävin laitattamassa tänään taas Procren
depot-pistoksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti