Hyviä uutisia!

Aloitetaan heti tällä: ”Kuvauksissa ei todeta mitään kaukometastasointiin viittaavaa. Hoitosuunnitelma ennallaan.”

Tieto tulevasta levinnäisyystutkimuksesta ja tulosten odottelu sai aivoni täysin mykkyrälle. Parin viikon ajan pidin itseni tietoisesti kiireellisenä eikä tännekään tullut kirjoiteltua. Oli pakko pitää ”taukoa” sairaudesta.

Viikko tutkimusten jälkeen kävin tarkistamassa postin, kuten jokaisena päivänä aiemminkin, mutta tuolloin postilaatikossa odotti minulle sairaanhoitopiiristä tullut kirje. Sisälle päästyäni kirosin ensimmäisenä. Tulokset olisivat kädessäni. Mietin haluaisinko avata kirjeen vai en... Pelotti. Tihrustin kirjekuoren läpi kirjeen tekstiä ja yritin saada viitteitä kirjeen sisällöstä. Näin kohdan ”...todeta mitään...” ja päätin avata kirjekuoren. Polvet pettivät alta, kun luin kirjeen lyhyen tekstin, ja käsistäni irtosi spontaani tuuletus! Kaikki jännitys ja pelko purkautui sekunnin osissa. Kaikki tuntui taas mahdolliselta. Yllätin itseni jopa ajattelemasta ”ei hitto, ei syöpää!”, vaikkei tulokset nyt ihan sitä tarkoittaneetkaan. Sitten tulee aina se kolikon toinen puoli...entä ne kohtalotoverit, perheet, jotka eivät saa hyviä uutisia. Miten siitä jatketaan. Saanko minä olla iloinen ja helpottunut?

Tässä yhden unettoman aamuyön ajatuksia ennen tuloksia:
Mä en ole ennen pelännyt niin paljon kuin tällä hetkellä, mutta mä uskon, ettei ole niin pahaa, ettei siinä voisi olla jotain hyvääkin. Mä uskon, että omaan asenteeseen voi vaikuttaa ja jokainen meistä voi itse päättää miten suhtautuu asioihin. Jokainen joskus kompastuu ja syöksyy pohjamutiin, mutta jokainen voi päättää jääkö sinne rypemään vai nouseeko ylös. Jokainen päivä on mahdollisuus muuttaa omaa asennetta ja suhtautumista asioihin. On jokaisen oma päätös syyttääkö aina muita (ihmisiä, yhteiskuntaa, kiirettä, luonnetta...) vai ottaako itse vastuun omasta onnellisuudesta. Mä haluan nähdä asioiden hyvät puolet, uskoa hyviin asioihin. Mä haluan kompastuessa nousta ylös. Mä haluan nauttia elämästä. Ihan tavallisesta. Pienistä asioista. Olla just tässä, just nyt. Tässä on hyvä, kun niin päätän.

Mikään ei ole itsestäänselvää.

Me kilistelimme ensiksi jätskiannoksilla...

ja myöhemmin vielä alkoholittomalla skumpalla! ♥